Katri Immonen
Kolumni: Kenen tieto merkitsee?


Kolumni on julkaistu Kätilöhden numerossa 3/2020 eri otsikolla.

Nainen on valmis ponnistamaan ja hän sanoo sen. Keho käskee ponnistamaan. Nyt, nyt. Hoitaja pidättelee naista, kohta voit ponnistaa, ei vielä. Katso minun, hengitä, sinä pystyt. Ei, en pysty. Jokainen synnnytyssalissa – nainen, hoitaja, opiskelija – tietävät, että nainen on valmis. Silti he odottavat lääkäriä, jolla yksin on valta antaa lupa ponnistaa. Lääkäri viipyy. Nainen taistelee ruumistaan vastaan ja joka kerta, kun hän ilmaisee tarpeensa, se sivuutetaan tai kielletään.

Tapausesimerkki on synnyttämistä eri kulttuureissa tutkineen antropologi Brigitte Jordanin tutkimuksesta Yhdysvalloista. Jordan käyttää käsitettä auktoritatiivinen tieto (authoritative knowledge) kuvaamaan epätasapainoista valtasuhdetta, joka synnytyksessä vallitsee. Jordanin mukaan kaikilla yhteisöillä on aina useita tietomisen tapoja. Tietoa, joka yhteisesti tuotetaan oikeaksi, toimivaksi ja merkitseväksi tiedoksi Jordan nimittää auktoritatiiviseksi. Synnytysten osalta lääketieteellinen tieto on saavuttanut auktoriteetin aseman ja tähän nojaa lääketieteen ammattilaisten valta synnytyssairaaloiden sisällä.

Ehkä esimerkki tuntuu nyky-Suomessa kaukaa haetulta, ehkä lukija voi tunnistaa vastaavia tilanteita, joissa sairaalan rutiini estää ilmeisen oikean ja inhimillisen toiminnan. Joka tapauksessa se herättää kuitenkin pohtimaan sitä, miten me suhtaudumme synnyttäjän tietoon.

Auktoritatiiviselle tiedolle on tyypillistä, että se pönkittää asemaansa mitätöimällä muita tietämisen tapoja, esittämällä ne epäilyttävinä tai jopa vaarallisina. Esimerkissä synnyttäjän kehollinen tieto näyttäytyy häiriönä, jonka taltuttamiseen tarvitaan useamman ihmisen täysi työpanos. Sen sijaan tämä tieto voisi täydentää lääketieteellistä tietoa, olla yksi indikaattori, jonka perusteella synnyttäjä, kätilö ja mahdollisesti lääkäri tekevät ratkaisuja yhdessä. Erilaisten tietomisen tapojen tunnistaminen auttaa paitsi suhtautumaan kriittisesti myös vallassa olevaan tietoon ja siihen nojaaviin käytäntöihin, myös pohtimaan, miten erilaiset tiedon muodot voisivat yhdessä parhaiten palvella synnyttäjän ja syntyvän lapsen hyvää.

Kolumni: Kenen tieto merkitsee?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun